Juuri parempaa keliä emme olisi voineet saada kauden ensimmäiselle Polydeco -reissulle. Aurinko helli lähes pilvettömältä taivaalta ja meri oli lähes peilityyni.
Vene laskettiin veteen Luvian kalasatamasta. "Hiukan" hikisen varustesession jälkeen päästiin nauttimaan vilvoittavasta merisäästä Aunin toimiessa kipparikokelaana ja Lari navigaattorina. Jaakolla oli muutamaan otteeseen hymy ehkä "merkittävä", kun katseltiin taaksepäin Polydecon ajoittain varsin kiemuraista ajojälkeä. Perille Bolheimille päästiin ja shottinarukin osui ihan kohdalleen jopa niin tarkasti, että sukeltajat ensitöikseen irrottivat sen hylystä. Ihan vaan helpottaakseen kotimatkalle lähtöä. Jäihän samaiselle kohteelle edellisellä kerralla vanha shotti...
Kaksi paria neljän ryhmänä molskautettiin reunan yli ja lähdettiin kohti hylkyä. näkkäri alaspäin mennessä oli jonkin verran lupaavakin, mutta perillä oli sitten lähes kristallia.
No, ei vaiskaan. Näkkärit oli luokkaa 2 m. Eipä sitten muuta kuin reeli kehiin, minkä avulla navigoitiin hylkyä kunnes sovittu kääntöpaine ensimmäisellä tuli vastaa. Paljon puutavaraa ja ruosteista hyvlkyä (pahuksen teräviä osia) ehdittiin nähdä. Kääntyessä takaisin päin ehdittiin nähdä kannella oleva "skylight" tai joku semmonen. Kaikki mielenkintoinen jäi todenäköisesti näkemättä.
Valmiiksi oli tehtynä kaksi pohja-aikasuunnitelmaa ja lyhyemmästä suunnitelmasta myös pidettiin kiinni vaikka tietokoneet näyttivätkin decojen olevan lusittu jo aikoja sitten.
Veneessä sitten päätettiin jättää Everilda väliin vallitsevien näkkäreiden ja edellisen kerran kokemuksen perusteella. Nautittiin ihanasta kelistä ja Aunin aikaan saamista ajokuvioista edelleen lähes tyynellä merellä.
Paluumatkalla stopattiin Luvialla kebabilla jonka rasvat päästiin huuhtomaan kahvin muodossa Raumalla.
Erittäin kiva reissu oli! Näistä toivoisin pääseväni nauttimaan monta kertaa vielä tänä kesänä. Kiitos kaikille seurasta!