Hieno reissu, lähdettiin aamulla Hankoon Jaakon ja Jarkon kanssa, deko peesissä ja Jaakon poika Lauri kansimiehenä. Säätiedote lupasi kohtalaista keliä, 7m/s, max 1 metrin aaltoa. Prediumissa tuntui navakka puuska ja alkoi olla selvää, että ennuste oli ns. hanurista. Avomereltä löytyi 1-1.5m aallokko, jyrkkää vaahtopäätä ja tuuli oli puuskissa n. 10m/s. Matka eiralle kesti lähemmäs tunnin, dekoa piti ajaa kuin potkuautoa. Matka tosin oli kaunis, merivesi lämmintä ja siellä oli isohko sadan purkkarin regatta minkä vierestä ajoimme, purkkareissa väki katseli sen näköisenä, että hulluja nuo. Nyt on kipeät kylkiluut ja selkä, senverran hienoja hyppyjä saatiin aikaiseksi.
Eiralla oli sama narupoiju kuin pariviikkoa sitten. Meri kävi mikä teki kittaamisesta haastavaa. Stageja ottaessa huomasi, että projektista tulisi hankalaa ja lopullisesti idea siitä, että olisimme nostaneet eiran varsinaisen nousuköyden pohjasta sofnokannulla loppui, kun deko pomppasi isosta aallosta ylös ja osui melkein köydessä roikkuvaa Jarkkoa päähän. Parempi mennä pohjalle, siellä on turvallista.
Toisin kuin pariviikkoa sitten, levä oli alkanut kasvaa kutosessa, eli Eiralla oli paljon pimeämpää. Käytännössä ainut pohjalle tuleva valo oli mitä mukana tuotiin. Näkkärit olivat todella hyvät, 10-15m, niinpaljon kuin hidistä lähti keilaa. Poijunaru oli kalvanut itsensä pois sillan rakenteista ja oli edelleen parin sormen paksuin, mutta riittävä dekolle. Mä olin ykkönen, joten koneiden resetoinnin jälkeen kierrettin silta paarpuurin kautta ympäri ja lähdettiin kohti perää. Mentiin koko matka perään yli lastiruuman ja tutkittiin perän sisärakenteita. Sitten styyrpuurin kautta takaisin sillalle, takaisin paarpuuriin ja läpi kävelysillan etukannelle. Siellä kurkittiin miehistön tiloihin ja itse sillalle. Lopouksi noustiin porrasrakennelmia pitkin ylös kannelle. Kurkittiin pisin paattia kaikkialta sisälle, mutta ei tehty penetystä. Sillan kannella aika oli about 26 minuuttia ja oltiin päättämässä sukellus, kun jaakko huomasi alkuperäisen projektin. N. 35m lepäsi massiivinen kerä nousuköyttä roikkuen eira reunassa, minkä olin itse sukelluksen alussa missannut, pimeää kun oli. Palattiin vielä pohjalle katsomaan sitä, miten nosto ensikerralla tai pelkillä isoilla merideko-poijuilla onnistuisi. Kun aikaa ei ollut tarpeeksi alkaa puuhastelemaan, peukutin, sovimme dekot ja nousimme takaisin sillan katolle ja lähdimme pois.
Kaasunvaihto 21m oli hetken hätkähdyttävä, kun huomasin jarkon tärisevät kuin viimeistä päivää. Pelästyin hetkeksi, että jotain oli pielessä, mutta tärinä lakkasi yhtä nopeasti kuin alkoikin. Syy selvisi pinalla, Jarkon nepparimansetti oli löystynyt kiinteän hupun poistossa ja ikäänsä niin pahasti, että dyykin aikana oli floodannut kaulamansetin läpi 5-6 l vettä pukuun. Jarkko tärisi kylmästä, aika sissi, kun oli jaksanut kylmässä peukuttamatta 30 minsaa pohjalla. Tehtiin 2 minsan stopit matkalla ja 15 minuuttia kutosessa. Dekot menivät, kuten profiilista näkyy hienosti, urheiluhengessä koko tiimi leijui irti köydestä. Virtauksen takia jouduttiin olemaan rivissä potkien silloin tällöin kohti nousuköyttä, jos se alkoi kadota näkökentästä. Dekoissa näkkärit olivat luokkaa 2-3m. Aallot tunsi kutosessa, paremmin kolmosessa, mutta ei häiritsevästi. 30 minsaa pohjalla, 25 dekoissa, yhteensä 60 minsaa. Mun maksimi syvyys 43m ja keskisyvyys 38 metriä, joiden mukaan laskettiin Jaakon kanssa dekot. 21-35, 50%, 18-45, 50% ja 18-34, 50% oli tiimin kaasut. Mulla meni 120 baria pohjalla d12 tuplista.
Matka takaisin meni paremmin, kun tuuli oli dyykin aikana kääntynyt ja rikkonut aallokkoa. Käytiin vielä Eggon päällä katsomassa, onko eggon poiju paikallaan. Oli, pinnalta näyttäen hyvä poiju ja löydettii eggo selkeästi kaijulla. Varmaan kapsun laittama poiju, kun julkaisi viimeviikolla Eggosta hienon viistokaiku-kuvan. Oltiin tosin dekon hakkausta niin väsyneitä ja Jarkko kylmissään, kelin takia toista tuntia myöhässä aikataulusta, niin päätettiin ettei vedetä toista dyykkiä ja mentiin premiumiin syömään.
Erittäin onnistunut reissu, tekisin uudelleen. Eira on hieno hylky, mutta näköjään aina keliä.
Täällä voi varmaan tehdä 10-15 sukellusta kyllästymättä laisinkaan, joten veikkaan reissuja tulevan jatkossa lisää..